Germanwings ja paskajournalistien moraalittomuus

Tiedotusvälineet saavat kerättyä itkevien lasten kuvilla valtavat määrät klikkauksia, minkä takia toimittajat syyllistyvät usein suurtragedioiden jälkeen täysin asiattomaan toimintaan uhrien läheisiä kohtaan. Suomessa tällainen toimittajien tungettelu on noussut viimeksi tapetille Jokelan koulusurmien yhteydessä, mutta Germanwingsin lentokoneen maahansyöksyn jälkeen sama ilmiö on nähty myös Saksassa.

Sotarikosten piilottelu on oikein koska kansallinen turvallisuus

Yhdysvaltalainen American Civil Liberties Union -kansalaisoikeusjärjestö (joka tunnetaan paremmin lyhenteellä ACLU) on käynyt jo vuosikymmenen ajan oikeutta Yhdysvaltain hallitusta vastaan terrorisminvastaisen sodan aikaisten kidutuskuvien julkaisemiseksi. Yhdysvaltain hallitus on määrännyt satoja tai tuhansia sellaisia valokuvia salaisiksi, joissa amerikkalaiset sotilaat kiduttavat irakilaisia ja afganistanilaisia henkilöitä. Kidutusta esittäviä valokuvia on otettu ainakin seitsemässä eri paikassa, joten niistä mitä ilmeisemmin tulisi julki uusia, tähän asti tuntemattomia kidutusskandaaleja.

Murhatuomion voi saada vaikkei surmaisikaan ketään

Vuonna 2012 tuolloin 16-vuotias Blake Layman oli kahden ystävänsä kanssa istumassa iltaa pienessä indialaisessa kylässä. Pojat polttivat kannabista ja saivat jossain vaiheessa iltaa idean murtautua läheiseen taloon. Kaverukset kutsuivat pari ystäväänsä mukaan ja murtautuivat taloon, jonka asukkaiden he kuvittelivat olevan poissa. Pahaksi onnekseen talon isäntä Rodney Scott sattui kuitenkin olemaan kotona ja amerikkalaiseen tapaan Scott ampui murtautujia kohti sen enempää kyselemättä. Scottin luodeista kaksi osui poikiin. Toinen luoti osui Laymanin ystävän, Danzele Johnsonin, rintaan ja tappoi tämän, toinen taas haavoitti Laymanin itsensä jalkaa lievästi.

Patenttijärjestelmä: tienaa rahaa keksinnöillä, joita et keksinyt

Yhdysvaltalainen Gordon Bremerillä ei ole mitään tekemistä Bluetooth 2.0:n kanssa, eikä Bremer ollut edes kuullut koko keksinnöstä kuin vasta kolme vuotta sen julkaisun jälkeen. Silti texasilainen tuomioistuin määräsi puhelinjätti Samsungin maksamaan 15,7 miljoonan dollarin (noin 13,8 miljardin euron) korvaukset Bremetille ja tämän takana toimivalle Rembrandt IP -yritykselle Bremerin omistamien patenttien rikkomisesta. Bremet nimittäin hankki itselleen vuonna 1997 patentteja, jotka liittyvät useamman modeemin keskinäiseen tiedonsiirtoon. Näin ollen Bremetillä on vuoteen 2017 asti yksinoikeus Bluetoothin kaltaisiin keksintöihin, jotka edes huterasti liittyvät kahden laitteen väliseen tiedonsiirtoon.