Yhdysvaltalainen Gordon Bremerillä ei ole mitään tekemistä Bluetooth 2.0:n kanssa, eikä Bremer ollut edes kuullut koko keksinnöstä kuin vasta kolme vuotta sen julkaisun jälkeen. Silti texasilainen tuomioistuin määräsi puhelinjätti Samsungin maksamaan 15,7 miljoonan dollarin (noin 13,8 miljardin euron) korvaukset Bremetille ja tämän takana toimivalle Rembrandt IP -yritykselle Bremerin omistamien patenttien rikkomisesta. Bremet nimittäin hankki itselleen vuonna 1997 patentteja, jotka liittyvät useamman modeemin keskinäiseen tiedonsiirtoon. Näin ollen Bremetillä on vuoteen 2017 asti yksinoikeus Bluetoothin kaltaisiin keksintöihin, jotka edes huterasti liittyvät kahden laitteen väliseen tiedonsiirtoon.
Rembrandt IP on yksi Yhdysvaltain lukuisista niin kutsutuista patenttitrolliyrityksistä, jotka ostavat vanhoja patentteja ja sitten haastavat yrityksiä oikeuteen patenttirikkomuksista. Rembrandt IP on aiemmin haastanut muun muassa Facebookin oikeuteen vedoten siihen, että muuan hollantilainen ohjelmoija patentoi vuonna 1998 "online-päiväkirjan", vaikkei hän ilmeisesti koskaan edes tehnyt koko päiväkirjaa. Saadaksesi uuden patentin sinun ei tarvitse keksiä mitään uutta, riittää kun rekisteröit jonkun toisen tekemän keksinnön ennen muita. Tämän takia sellaisetkin maailmaa mullistaneet keksinnöt kuin potilaan puheluun vastaaminen sairaalassa tai jogatuntien videokuvaaminen on patentoitu kuluneen vuoden aikana. Naurettavien patenttien ansiosta patenttitrollauksesta on vuosien saatossa kasvanut miljardiluokan bisnes: Bostonin yliopiston arvion mukaan esimerkiksi vuonna 2011 pelkästään patenttitrollien aiheuttamat välittömät kustannukset eri yrityksille Yhdysvalloissa olivat yhteensä lähes 30 miljardia dollaria.
En minäkään kannata patentti- ja tekijänoikeusjärjestelmästä luopumista (mitä nyt siitäkin tulisi, jos joku tuiki tuntematon saisi laillisesti copypastettaa koko blogini omalle sivulleen mainosklikkien toivossa), mutta nykyisessä patenttijärjestelmässä patentteja myönnetään aivan liian helposti ja ne ovat voimassa aivan liian pitkään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa patentit ovat voimassa 20 vuotta niiden hakemisesta, mikä on näin nopeasti kehittyvän teknologian aikakaudella aivan liian pitkä aika: vertailun vuoksi mainittakoot, että esimerkiksi Nokian ikonisen 3210-mallin ilmestymisestä on kirjoitushetkellä tullut kuluneeksi vasta 16 vuotta. Erästä puhelinliittymän mainosta lainatakseni; eihän tässä ole mitään järkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti